keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Vuoden vaihteen juhlintaa

Uuden Vuoden Aatto. Teemu pääsi töistä alku iltapäivästä, joten suuntasimme koko perheen voimin ensin pankkiin jonottelemaan muutamaksi tunniksi ja sen jälkeen ruoka kauppaan jonottelemaan (oletteko muuten panneet merkille että täällä harrastetaan tuota jonottamista suht aktiivisesti ;)?!)
Kotona kokkailimme sitten herkullisen Uuden vuoden menun, joka piti sisällään lasten toivomaa pitsaa sekä itselle varattua sushia, dumplingseja sekä roti prataa, mukava sekoitus siis kansainvälisiä makuja :).


 Itse vuoden vaihtuminen tuotti päänvaivaa. Sinällään tervetullut tapahtuma, mutta kysymyksenä, missä ja kuinka sitä juhlistettaisiin. Topi toivoi kovasti näkevänsä raketteja ja olisi halunnut päästä niitä itsekin tuttuun tapaan lähettämään taivaisiin. Sattuneesta syystä täällä ei myydä ruokakaupoissa, eikä sen puoleen missään muuallakaan, räjähteitä normikuolevaisille, joten pohdinnaksi jäi missä niitä päästäisiin ihastelemaan. Nettisurffailu tuotti tulokseksi että saaren hienoin ja vaikuttavin tulitus olisi nähtävillä Marina Bayssä, jonne siten kokoontuukin lähes koko Singapore. Seuraava pikakysely singaporen suomalaisten omalla sivustolla antoi vastaukseksi että sinne loppumattomaan ihmismassan sekaan ei missään nimessä kannattanut etenkään lasten kanssa suunnistaa. Edessämme oli siis ongelma, kuinka nähdä raketit joutumatta jonottamaan aamuun saakka julkisilla kotiin pääsyä.

Koska tarve nähdä raketit oli suurempi kuin pelko juuttua iäksi keskustaan, päätimme suunnata Marina Bayhin kaikista varoitteluista huolimatta. Sen verran antauduimme kuitenkin varoittelujen vietäviksi, että Marina Bayn metroasemalle päästyämme, järjestysmiehen opastusta uhmaten, suuntasimme eri suuntaan kuin kaikki muut matkustajat, silläkin uhalla että päätyisimme täysin harhateille. Päädyimme kuitenkin suurelle nurmikentälle, jonne oli kokoontunut muutama porukka viltteineen seuraamaan vuoden vaihtumista, joten totesimme paikan kelvolliseksi ja levitimme vilttimme ja eväämme ja jäimme odottamaan mitä tulisi tapahtumaan.

Olimme liikkeellä suht hyvissä ajoin-perillä n.10 aikoihin, joten odottelua kesti parisen tuntia, joka saatiin kulutettua suht vauhdilla eväitä popsien ja lasten riehuessa keskenään. Kummasti niissä pikku riiviöissä riittikin virtaa, tosin sinällään mukava että pääsivät todistamaan H-hetkeä hämmästyttävän pirteinä ja valppaina. Vaikka paraatipaikoille olikin retkipaikaltamme vielä hyvän matkaa, näimme kuitenkin suht mukavasti rantaa valaisevan värishown kauniine valoineen. Itse ilotulitus aloitettiinkin sitten vasta tasan puolilta öin. Keli oli harmillisen sumuinen ja tuuli puhalsi suoraan meillepäin, joten ensimmäiset 10 rakettia olivat vielä varsin näyttäviä, mutta sen jälkeen sankka savu peitti koko taivaan jättäen loput raketeista pimentoon paukkeen jatkuessa.




Koko show oli ohi n.15 minuutissa, joten pakkasimme vauhdilla retkivarusteemme ja kiiruhdimme metroon toivoen välttyvämme pahimmilta ruuhkilta. Ruuhkilta tosiaan säästyttiin, silla metro ammotti tyhjyyttään ja istumapaikkoja olisi riittänyt vielä koko kompanjalle. Varteen otettava sijainti siis tuleviakin vuoden vaihteita suunnitellessa.

                                                 Singaporen Uuden Vuoden metro-ruuhka ;)

Uuden vuoden päivä. Normi-ihmisillä vapaa-päivä, mutta Teemulla, kuinkas muuten, (yli)työpäivä. Vaikka lapset oli saatu unille aamuyön tunteina, oli Topi pirteänä pystyssä jälleen aamu seiskalta. Aamu aloitettiin uima-altaalla polskuttelulla. Katan päivänokosten jälkeen päätimme jälleen lähteä katsastamaan uusia reviirejä ja suunnistimme etelä-rannikolla sijaitsevaan Tiong Bahru puistoon, josta löytyi lapsille mukava leikkipaikka. Teemu liittyi töistä vapauduttuaan seuraamme ja kotiuduimme väsyneiden, mutta onnellisten lapsukaisten kanssa iltamyöhään.





Saateltuamme lapset unten maille, saivat laina-kaulusteet tehdä tilaa huomen aamulla vihdoin viimein saapuvalle kontille. Ihanaa saada vihdoin suuresti kaivatut omat huonekalut ja tavarat :)!!!

ps. Kiitos kaikille viestejä lähettäneille. Kyseenalaistan toisinaan viestien kulkua puhelimitse Suomen suuntaan, joten tarkoituksella en ole jättänyt vastaamatta kenellekään ja olen sinnepäin erittäin mieluusti yhteyksissä. Viestit kulkee varmimmin s-postilla: minna.kuikka@suomi24.fi  kiva jos jaksatte toisinaan kertoilla kuulumisianne sieltäkin suunnalta :)!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti