Kävimme aamulla ilmoittautumassa management officeen ja maksamassa hissien suojaksi tarkoitetuista pehmusteista. Sitten palasimme kotiin odottelemaan työmiehiä saapuvaksi. Vihdoin ovikello soi ja roudaus saattoi alkaa. Minä pidin kirjaa toimitetuista tavaroista sitä mukaa kun niitä kannettiin sisälle ja koitin samalla pitää jälkikasvua aloillaan sekä poissa jaloista, joten hermoja ei säästelty tässäkään kohtaa. Ehkä jopa hieman passiivisemmillekin yksilöille sinällään koettelemus pysyä koko päivä aloillaan, saati meidän ikiliikkujille, sillä laatikoita tuntui riittävän loputtomiin ja jälkikasvu alkoi etenevässä määrin turhautumaan toimeettomuuteensa. Vihdoin viimein kaikki laatikot oli saatu sisälle, mutta sitten alkoikin seuraava vaihe eli huonekalujen kasaaminen. Huutelin välillä ohjeistusta mikä tulisi sijoittaa minnekin ja yritin samalla keksiä virikkeitä nyt jo seinille kiipeileville kullanmuruille.
Pikkuapulaiset
Lopulta huonekalut olivat paikoillaan ja nurkat täynnänsä pahvilaatikoita, joiden purkamisessa tulisi riittämään puhdetta joksikin aikaa.
Teemu oli määrätty komennukselle Jenkkilään hakemaan lisäoppia 5 viikon ajaksi, joten taksin poimittua hänet kyytiin lauantaina aamuyöllä, jäimme lasten kanssa pärjäilemään keskenämme muuttolaatikoiden keskelle.
Ette kyllä arvaakaan mikä onni ja autuus oli seuraavana aamuna herätä ihka omasta sängystä; jotain sanoinkuvaamattoman hienoa :)))!!! Muutenkin alkoi kotimme näyttää aina vaan enempi kodilta sitä mukaa kun saatiin tavaroita paikoilleen. Tässä vaiheessa saattoi tosin olla hyvinkin tyytyväinen että sitä tavaraa tuli karsittua lähtöruudussa aika rankalla kädellä, vaikka asuntomme olikin kuviteltua tilavampi niin oli myös mukavaa saada pidettyä se suht tilavana. Pari seuraavaa päivää kuluikin omaisuuttamme purkaessa ja ihastellessa. Myös hartaasti kaivatut polkupyörät kiikutettiin pikimiten koeajolle
vauhdin hurmaa
Ihmeteltyämme kylliksemme haalimaamme omaisuutta, lähdimme ihmettelemään lähitienootamme seuraavan (Bishanin) metroaseman lähettyvillä päätyen Ang mo kion puistoon. Valtaisa puisto-alue, joka jatkui pitemmälle kun sandaalimme jaksoivat kuljettaa, mutta tarjoili huikean hauskoja leikkipaikkoja ja nähtävää.
vetten valtias patojensa äärellä
Adventure park
Lotus garden
Lotus garden
Lotus garden
Puistosta löytyi lapsia viihdyttävä seikkailurata, mäkkäri sekä vesileikkipaikka (onneksi olimme osautuneet varautua uikkareilla), joten puuhaa riitti koko päivälle ja uupunut mutta onnellinen retkikuntamme kotiutui vasta iltamyöhään palkiten itsemme kotiravintolan pizzoilla ankarasta aherruksestamme.
Seuraavaksi koittikin jännä päivä; jännityksellä ja kauhulla odotettu koulutenttipäivä. Olimme saaneet vastaukseksi hakemukseemme saapua Kanadakoululle arvioon ja tekemään tehtäviä, joilla määriteltäisiin Topin osaaminen.
Topia jännitti etukäteen suunnattomasti saapua kuulusteluihin, mutta 1,5 tuntia kului nopsaan Topin esitellessä kykyjään ja äidin kuunnellessa selontekoa koulunkäynnistä. Haastattelusta päästiin siis poistumaan huomattavasti kevyemmin mielin ja jäämme jännittyneitä odottamaan päätöstä.
heipat ensi kertaan
On tuo hurjaa, kun kaikki on ihan uutta ja erilaista... ottaa aikansa, ennen kuin siitä uudesta tulee arkea.
VastaaPoistaTerkkuja teille kaikille sinne kauas!
Kaunis kiitos terkuista :)! On tässä tosiaankin uuden opettelua eikä aina pelkkää ruusuilla tanssimistakaan, mutta paljon avartavia ja hienoja kokemuksia :)
VastaaPoista