Luonnonpuisto sijaitsee saaren etelärannikolla ja sinne pääsi kätevästi matkustamaan metrolla vajaassa puolessa tunnissa. Puistossa järjestetään myös opastettuja kierroksia, mutta koska lapset olivat liian kiireisiä jäämään kuuntelemaan kertomuksia saaren historiasta, kiersimme puiston läpi omin päin pikakelauksella.
Ammus-tukikohdissa oli jännää seikkailla
Valtava tykki herätti ihailua ja ihmetystä
Myös tykin suunnattomat panokset tekivät vaikutuksen
Tunnelistoa oli valitettavasti tyytyminen ihmettelemään kaltereiden takaa
Alkumatka sujui kohtuu helposti autotien levyistä asfalttitietä kulkiessa (joskin ylämäkeen, joten pohkeet sai mukavasti treeniä rattaita puskiessa!) Keskivaiheilla kierrosta reitti alkoi kuitenkin laskeutua kohti rantaa, jolloin vastassamme komeili mitkäs muut kuin portaat! Koska meitä ei kuitenkaan huvittanut enää palata takaisin samaa reittiä, päätimme hyödyntää tämän kätevän oikoreitin päästäksemme rannalle etsimään siellä sijaitsevaa leikkipaikkaa. Kata sai melko pian tarpeekseen rattaiden kyydissä poukkoilusta rappusia laskeutuessa, joten päätimme lähettää tytön laskeutumaan aina vaan jyrkkeneviä rappusia omin jaloin ja kaappasin sekä rattaat että kaikki nyssäkkämme kantoon. Usko ja puhti meinasi jo välillä loppua meiltä kaikilta, mutta lopulta olimme laskeutuneet onnellisesti rannalle tosin hikimärkinä ja jalat kivistäen.
Huipulta oli komeat näkymät
Puisto on tunnettu myös monipuolisesta kasvillisuudesta sekä eläimistöstään. Täällä saattaa tavata mm. lukuisia eri perhos-ja lintulajeja.
Jäimmekin välillä ihmettelemään vastaan pörrääviä jättiperhosia sekä muita erikoisia pikkueläimiä ja kasveja.
Tämäkin toukka oli sen verran ihmeellinen ilmestys että se täytyi ikuistaa kameralle
mikälie veikeän näköinen puu tuotoksineen
Rannalta löytyi se luvattu leikkipaikkakin ja nautimme myös ankarista ponnisteluistamme ansaitut eväämme
Merimaisemia ihailemassa
Rannalla näkyi muutamia kalastajia ja ranta-alue on myös ilmeisen suosittu pyöräilijöiden ja lenkkeilijöidenkin parissa. Topi jäi harmittelemaan ettei omaa onkea tullut mukaan, mutta päätimme sen sijaan jatkaa matkaamme muutaman metropysäkin verran eteenpäin Harbour Frontin ostarille, jossa herkuttelimme roskaruoalla sekä karkkikaupan antimilla ja lapset pääsivät viilentämään oloaan ostarin katolla sijaitsevissa matalissa vesialtaissa. Kerrosta alempaa löytyi myös kiinnostava leikkipaikka, jossa saatiin muutama tunti hukattua vaivattomasti.
Harbour Front. Kuvan oikeassa laidassa näkyy Sentosan saarelle vievät vaijerikorihissit
Vivo city sky park
Leikkipaikalla pääsi kruisailemaan sähköautolla muutaman dollarin maksua vastaan
Sadekausi alkaa hiljalleen hellittää ja päivät lämpenemään, joten kävimme tänään täydentämässä aurinkorasvavarastoamme tulevia pilvettömiä hellepäiviä varten.
Myös rumpujen pärinä ja suitsukkeiden tuoksut täyttävät ympäristön ihmisten valmistautuessa juhlimaan kiinalaista uutta vuotta, jäämme jännityksellä odottamaan tulevaa :)