Tänä Jouluna tuntui, että ehti päästä vähän paremmin kiinni Joulun viettoon kuin viime vuonna, jolloin olimme juuri muuttaneet nykyiseen kotiimme ja jouluhössötykset meinasi vallan jäädä kaiken muuttotohinan jalkoihin. No ilman isompia hössötyksiä sentään selvittiin tästäkin joulusta. Juhlimme Joulua kotona oman perheen kesken rauhallisissa merkeissä, mitä nyt lapset eivät malttaneet olla niinkään rauhallisia odotellessaan malttamattomina punanutun kyläilyä. Onneksi tontut olivat sentään muistaneet lapsia pienillä joulusukista löytyneillä yllätyksillä ja kuusen alta löytyi heti aamulla jokunen sukulaisilta saatu pakettikin.
Keskityimme siis Aattona lähinnä yhdessäoloon ja herkutteluun. Riisipuuro taisi olla parhaiten kauppansa tekevä Jouluruoka, jota syötiinkin hyvällä ruokahalulla. Teemu oli Aattopäivän töissä, mutta liittyi seuraamme iltapäivän aikana. Iltapäivällä saapui (lasten mielestä ikuisuudelta tuntuneen odottelun jälkeen) myös se päivän odotetuin vieras, joka onneksemme ennätti Korvatunturilta tänne Singaporeenkin.
Kataa moinen partaveikko melkoisesti jännitti, joten sitä tyydyttiin ihmettelemään sohvan takaa piilopaikasta velipojan auttaessa reippaana pukkia pakettien jaossa. Kun pukki oli saanut työnsä tehtyä, laulaa lurautimme hälle vielä lähtölaulun ja saattelimme pukin matkaan ilahduttamaan muita lapsia. Lahjojen määrästä päätellen meillä asuu hämmästyttävän kilttejä lapsia ja pikkuväki oli varsin tyytyväisiä saamistaan lahjuksista.
Illalla nautittiin joulupöydän antimista, joita riittikin juuri sopivasti Joulun pyhien ajaksi. Kaikenkaikkiaan mukava Joulu, mitään ei ollut liikaa eikä mitään puuttunut (mitä nyt se lumi, sukulaiset ja ystävät!) Onneksi lunta päästiin sentään Joulupyhien aikana fiilistelemään Science centerin Snow Cityyn (joka olikin Katalle varsin vaikuttava kokemus!) sekä toivottelemaan Hyvät Joulut sukulaisille skypen välityksellä.
Lämpimät Kiitokset vielä tätäkin kautta kaikille meitä muistaneille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti